Sääksjärvi ja Puurijärvi laskujokineen houkuttelivat jo kivikauden kalastajaa ja metsämiestä. Kokemäenjoenlaakso asutettiin varhain. Huittislaisten erätie, virkatie, kulki Kauvatsanjokea pitkin aina Ahlaisiin saakka, jossa heillä oli merikalastusalueensa. Vähitellen jokilaaksoon alkoi nousta pysyvää asutusta. Keskiaikana kyliä syntyi runsaasti asutuksen työntyessä yhä ulommas valtajoen partaalta. Vanhimmat, vuosituhannen alkutaipaleella syntyneet kylät lienevät Rutuna, Kulkkila eli Untolan eräkylä ja Lievikoski eli vanha Mulvoila, jossa myös Naantalin luostarilla oli aikanaan omistuksia. Jalonoja ja Puurila ovat nuorempia ns. ruotsalaisen oikeuden kyliä ja peräisin aikaisintaan 1300-luvulta. Näiden kylien taloja kuului läänityksinä ylhäisille suvuille mm. Horneille ja Kurki-suvulle. Anolan kartanolla oli täällä omistuksia. Sääksjärvi syntyi meteoriitin törmäyksestä 500 miljoona vuotta sitten ja on kuuluisa luonnollisesta sekä puhtaasta ympäristöstään ja samalla myös edustaa alueen vanhinta historiaa. Sen rannoilla ei ole myöskään ainuttakaan tehdasta, joten vesistö on erittäin puhdas varsinkin erinäisiin virkistysmahdollisuuksiin. Sääksjärven rannoille onkin noussut paljon mökkejä ja rantahietikoilla on luonnolliset mahdollisuudet kesäpäivänviettoon.